Jääkiekko on Suomen suosituin urheilulaji ja jääkiekon SM-liigan otteluita käy joka viikko seuraamassa kymmenet tuhannet suomalaiset paikan päällä ja sadat tuhannet suomalaiset vastaanottimien ääressä. Kotimaisen SM-liigan lisäksi suomalaiset seuraavat mielenkiinnolla myös NHL:n, SHL:n, Sveitsin liigan ja AHL:n tapahtumia. Jokaisen kiekkokauden kruunaavat tietenkin kevään MM-kilpailut.
Urheiluvedonlyönti näistä otteluista käy kuumana ja siinä missä aikanaan ottelun voittaja oli ainoa asia mistä veikattiin, nykyään vetoa voi lyödä lähes kaikesta maan ja taivaan välillä sekä ennen otteluita, että otteluiden aikana.
Vedonlyöjillä on useita erilaisia strategioita lyödessään vetoa jääkiekosta ja tässä esittelemme joitakin yleisimpiä strategioita. Sitä ennen esittelemme kuitenkin jääkiekossa tarjolla olevia pelikohteita osoittaaksemme niiden monipuolisuuden.
Millaisia vedonlyöntikohteita jääkiekossa on?
Tunnetuin jääkiekon vedonlyönnin muoto on tietenkin 1×2-veto, jossa vedonlyöjä veikkaa sitä, kumpi joukkue voittaa ottelun, vai päättyykö se varsinaisella peliajalla tasapeliin. Tämän vedon variantti on niin sanottu Moneyline-veto, jossa veikataan ottelun voittajaa pelin päättyessä. Nykyään jääkiekkopeli ei nimittäin voi päättyä tasapeliin tavallisissa olosuhteissa, joten Moneyline-vedossa otteluun löytyy aina voittaja jatkoajan tai tarvittaessa voittolaukauskilpailun kautta.
Yksittäisen ottelun jääkiekko vedonlyönti voi kuitenkin sisältää jopa satoja eri kohteita. Tulosvedossa veikataan ottelun tarkkaa tulosta ja yli/alle -vedossa puolestaan sitä, ylittääkö ottelun maalimäärä tietyn rajan, vai ei. Raja laitetaan puolikkaisiin maaleihin, jotta tulos on aina joko yli tai alle.
Tasoitusvedoissa veikataan muuten normaalilla tavalla, mutta altavastaajalle annetaan laskennallisesti esimerkiksi yksi maali tasoitusta. Tämä tarkoittaa sitä, että vierasjoukkueen yhden maalin tasoituksella tässä kohteessa kotijoukkueen voitoksi lasketaan vasta vähintään kahden maalin erolla tapahtuvat voitot.
Avausmaaliveikkauksessa veikataan ottelun avausmaalin tekijää ja viimeisen maalin veikkauksessa ottelun viimeisen maalin tekijää. Tämän variantissa ei veikata näiden maalien tekijöiden joukkuetta, vaan sitä, kuka pelaaja maalin tekee. Pelaajavetoja voivat olla esimerkiksi myös sen veikkaaminen, tekeekö joku tietty pelaaja maaleja tai pisteitä.
Oma lukunsa on eräkohtaiset vedot, joissa kohteet voivat olla samat kuin otteluvedoissakin, mutta ne koskevat vain yksittäistä erää.
Vedon lyöminen ennakkosuosikkien puolesta
Vedonlyönnissä voittaminen on mukavaa ja monilla vedonlyöjillä jääkiekossa strategia onkin hyvin yksinkertainen. Eli vetoa lyödään kertoimesta välittämättä sen joukkueen puolesta, jonka uskotaan voittavan ottelun. Koska vedonlyönti on viihdettä, ei strategiaa sinänsä voi moittia, vaikka pitkässä juoksussa voitollinen pelaaminen kyseisellä strategialla on käytännössä mahdotonta.
Varmaa on, että ennakkosuosikkeja veikkaamalla voittaa useammin kuin altavastaajia veikkaamalla, mikä saattaa olla oman viihtyvyyden kannalta huomattavasti parempi strategia, vaikka kertyvät nettotappiot olisivatkin suurempia, kuin analyyttisemmalla strategialla.
Hyvä puoli ennakkosuosikkien puolesta lyömisessä on useammat voitot ja myös hyvät mahdollisuudet voittaa yhdistelmävedoista. Säännöllinen voittaminen antaa itseluottamusta ja pitää mielen virkeänä ja iloisena harrastuksen suhteen.
Vedon lyöminen oman suosikkijoukkueen puolesta tai sitä vastaan
Toinen erittäin yleinen pelistrategia niiden kohdalla, jotka eivät kertoimista ja tilastoanalyyseista välitä, on oman suosikkijoukkueen puolesta lyöminen. Oman suosikkijoukkueen otteita luonnollisesti jännittää jääkiekkoa katsoessaan aivan eri tavalla kuin neutraalien joukkueiden edesottamuksia. Vedon lyöminen oman suosikkijoukkueen puolesta tuo ottelun seuraamiseen entistä enemmän lisävivahdetta ja kuuluu siksi monien vedonlyöjien pelipäivän rutiineihin.
Tälle on kuitenkin olemassa myös täysin päinvastaisen ajattelutavan synnyttämä variantti. Eli on myös paljon vedonlyöjiä, jotka lyövät vetoa nimenomaan omaa suosikkijoukkuetta vastaan. Tässä logiikka on se, että oman suosikkijoukkueen puolesta edelleen jännitetään, vaikka veto on lyöty sitä vastaan, mutta tappion tullessa, sen karvasta kalkkia lievittäisi vetovoiton tuoma ilo. Tällä tavalla järkeilevien kannattaa kuitenkin muistaa lyödä MoneyLine-vetoja, sillä 1×2-vedossa on sekin mahdollisuus, että oma suosikkijoukkue häviää ottelun jatkoajalla tai rangaistuslaukauskilpailulla, jolloin suosikin tappion lisäksi myös veto häviää.
Kumpikaan näistä strategioista ei luonnollisesti ole voittava pitkässä juoksussa, koska ne eivät perustu mihinkään voimasuhdearvioihin tai tilastoihin, mutta saattavat sopia viihdevedonlyöjälle erittäin hyvin.
Voimasuhdearviot ja tilastojen ja kerrointen tutkiminen
Kun vetoja suunnittelee, voittamisen kannalta paras strategia on kuitenkin unohtaa henkilökohtaiset mieltymykset, eikä myöskään pohtia sitä, mikä lopputulema on kaikkein todennäköisin. Ainoa tapa lyödä vetoa jääkiekosta voitollisesti, on arvioida todennäköisyydet kohteen tuloksille tarkemmin, kuin vedonlyöntiyhtiö ja sitä kautta pystyä saamaan kiinni vedonlyöntiyhtiön oman osuuden tuoma etumatka.
Tähän tavoitteeseen pääseminen ei ole helppoa, vaan vaatii voimasuhteiden analysointia, tilastojen tutkimista ja lopuksi tietenkin kertoimien vertailua omiin todennäköisyysarvioihin, mikä vasta määrittää, onko vedon lyöminen kyseiseen kohteeseen järkevää. Vain ylikertoimien lyöminen kannattaa nimittäin pitkässä juoksussa lajista riippumatta.
Lisähaastetta tuo, että omien analyysiensa tarkkuudesta ei voi olla varma ottelun tuloksen selvittyä, koska kaikki perustuu todennäköisyysarvioihin. Vasta pitkäaikainen tilastointi kertoo sen, ovatko omat arviot ja analysoinnit tarkempia, kuin vedonlyöntiyhtiön ja sitä kautta pelaaminen voittavaa.
Voimasuhteiden arviointi ja prosenttiyksiköiden laskeminen ja vertailu kertoimiin on tietenkin raakaa työtä ja moni vedonlyöjä hakee vedonlyönniltä ensisijaisesti kuitenkin viihdettä. Vaikka analyyttinen jääkiekkovedonlyönti tuokin pitkässä juoksussa parhaan tuloksen, ei sitä kannata välttämättä viihdevedonlyöjälle suositella. Kaiken lisäksi ylikertoimet osuvat yleensä epätodennäköisesti toteutuviin kohteisiin, eli yhtä voittoa kohti täytyy kärsiä keskimäärin monta karvasta tappiota, vaikka pitkässä juoksussa voitolla pysyisikin. Tappioputket eivät ole kenenkään mielestä kovin viihdyttäviä, joten ei ole ihme, että analyyttista strategiaa käyttäviä vedonlyöjiä on harvassa.